Colin Vallon Trio (CH)

Onko vähän outoa, että moninkertaisesti palkitun Colin Vallonin pitkäaikainen jazzyhtye ei ole käynyt kertaakaan Suomessa – ei vaikka kuudesta sen levystä neljä viimeisintä on julkaissut saksalainen ECM, eurooppalaisen tasalaatuisuuden tae. Ehkäpä on. Vaikka toisaalta on myös niin, että pianistin, kontrabasistin ja rumpalin kokoonpanoja mahtuu nykyään tusinaan kolmetoista ja niitä taitaa olla Suomessakin omasta takaa jo yli oman tarpeen.

Mutta on sveitsiläinen Vallon (s. 1980) käynyt yhden kerran, vaikka kukaan ei todennäköisesti osannut hakeutua tähän tilaisuuteen juuri hänen takiaan. Hän soitti elokuussa 2018 Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä osana sveitsiläistä teatteriryhmää, joka esitti klovneriaa hyödyntäneen sekä valtasuhteita pilkanneen teoksen Eins Zwei Drei. ”Miehet ovat lavalla kuin elävät kysymysmerkit”, otsikoi Helsingin Sanomat arvionsa.

Vuonna 1999 ensimmäiset kerrat esiintynyt Colin Vallon Trio ei jättäne jälkeensä mainittavia kysymysmerkkejä, sillä tämän yhtyeen triojazz on samassa linjassa tutun eurooppalaisen perinteen kanssa: pääosin lyyristä ja melankolista sekä kollektiivisuutta korostavaa. Tämä yhtye on siis ennen kaikkea yksikkö, vaikka muusikot ovat vaihtuneet ajan kuluessa pari kertaa: sveitsiläinen Patrice Moret (s. 1972) on ollut kontrabasisti vuodesta 2005 ja sveitsiläinen Julian Sartorius (s. 1981) rumpali vuodesta 2012.

Trion tuorein levy on marraskuussa 2024 julkaistu, lehdettömällä puulla kuvitettu Samares, jonka kaikki kappaleet ovat jälleen Vallonin säveltämiä – suomennetuilta ranskankielisiltä nimiltään muun muassa Juuri, Oksa ja Kanto. Syksyyn viittaavaan kansikuvaan ja levyn nimeen sisältynee myös vertauskuvallinen, musiikin vaikutukseen liittyvä viesti. Samare eli pallepähkylä on ”kasvien kuiva ja avautumaton, ilmateitse leviävä hedelmä, jolla on yksi lenninsiipi”. Sellainen, joita voi lokakuun lopussa löytää myös vaahteroiden alta.