Olli Ahvenlahti New Quintet (FI)

Edellisvuonna elämäkerran julki saanut Olli Ahvenlahti (s. 1949) on ollut mukana monessa ja monena: pianistina, säveltäjänä, sovittajana, tuottajana ja yhtyeenjohtajana sekä muun muassa Yleisradion pitkäaikaisena kapellimestarina. Jotkut saattavat muistaa hänet myös televisiojuontajana sekä ”koko kansan” tunnistamana peruukkipäisenä Puppe-hahmona, hysteerisesti hekottavan Jean-Pierre Kuselan nössönä ruotsalaisena säestäjänä.

Ahvenlahden kaikkien aikojen ensimmäistä Tampere Jazz Happeningin konserttia ei tarvitse kuitenkaan arvuutella eikä edes perustella. Monenlaista rytmimusiikkia pitkällä työurallaan esittänyt Ahvenlahti on palannut vihdoin säveltämään ja soittamaan sitä, mikä syyhyttää hänen sormiaan edelleen eniten: modernia, melodista ”fuusiojazzia”. Sattumalta hän aloitti sillä myös soolouransa kahdella Tukholmassa nauhoitetulla albumilla, jotka ovat muuttuneet aikaa myöten ajattomiksi, kotimaisiksi klassikoiksi. Ensimmäinen akustisempi levy Bandstand julkaistiin keväällä 1975, jälkimmäinen sähköisempi kesällä The Poet 1976.

Tampereen Telakalla Ahvenlahti palaa tähän omaan kulta-aikaansa uudella kvintetillään, jonka vanhimmatkin muusikot olivat 1975 vasta pikkulapsia. Mutta eipä musiikkikaan ole heitä vanhempaa, sillä yhtye aikoo esittää kappaleita vain Ahvenlahden uusimmalta levyltä Mirror, Mirror (2024), jonka hän sävelsi The Poetin puolittaiseksi jatko-osaksi. Tyylilliset muistumat ovat siis täysin tahallisia.

Tutun soundin takeena on se sama ikoninen epookki-instrumentti, joka on kulkenut hyvin pidettynä Ahvenlahden mukana kaikkialla vuodesta 1972: Fender Rhodes 73 -sähköpiano. Ahvenlahti osti sen silloisten suosikkipianistiensa, Chick Corean, Herbie Hancockin ja Joe Zawinulin innoittamana – ja muistelee nyt, että hänen soittimensa olisi ollut ensimmäistä Suomen saatua erää.

”Niitä oli tullut juuri Musiikki-Fazerille kaksi kappaletta, joista toisen ostin heti minä ja toisen Heikki Sarmanto.”

Ahvenlahti teki ensimmäinen oman levynsä sähköpianolla vasta kaksi vuotta myöhemmin syksyllä 1974, mutta pääsi taltioimaan uuden soittimen uutta soundia tuoreeltaan ainakin kolmelle eri albumille. Niistä ensimmäisen oli lauluntekijä Pekka Strengin Kesämaa (1972), joka jää hänen omaan historiaansa toisestakin syystä. Ahvenlahti improvisoi sen kesäiseen Puutarhassa-kappaleeseen uudella sähköpianollaan soolon, joka oli hänen kaikkien aikojen ensimmäisensä levylle päätynyt.